27.11.09
25.11.09
19.11.09
Confessions of a social media junkie. -Somenarkkarin tunnustuksia
Matka alkaa lähetä loppuaan ja lakkokaan ei ole haittaamassa tulomatkaa. On aika käydä läpi hieman sitä, mistä tässä on ollut kyse.
“It’s all about sharing”
Lähdin alunperin matkalle kokeilemaan hardcore-tyyppistä jakamista sosiaalisessa mediassa.
Se tarkoittaa sitä, että tämän blogin lisäksi olen julkaissut materiaalia omassa blogissani, facebook-sivuillani (oma ja yritykseni), Youtubessa, Vimeo-videopalvelussa ja Flickr-kuvanjakopalvelussa sekä muutamassa muussa kuvanjakopalvelussa.
Olen päivittänyt Twitter-tiliäni noin 40-50 twiittauksen päivävauhtia.
Olen twiitannut ja blogannut bussissa ja editoinut videota ravintolapöydässä. Olen jakanut kuvia aamiaisestani sekä lounaastani.
Minulla on matkalla mukana kolme kameraa, joita olen käyttänyt kaikkia. Parhaassa kamerassani on muistikortilla 295 kuvaa ja noin 50 videoklippiä.
Olen skypettänyt perheeni kanssa sekä puhelimellani, että läppärilläni, videon kanssa ja ilman. Olen käyttänyt chattejä noin kymmenen eri ihmisen kanssa.
Matkan aikana olen saanut 30 uutta twitter-seuraajaa. Nyt niitä on nelisen sataa. Yritykseni facebook-sivun faniksi on tullut viisi uutta jäsentä, nyt niitä on 185.
Kirjoituksiani on kommentoitu noin kaksikymmentä kertaa. Blogiini on linkattu 13 kertaa. En ole laskenut kuinka monta twiittaustani on lähetetty eteenpäin, eli re-tweetattu. Arvioisin, että noin sata.
Kongressin Tweetboardilla tweettejäni luki kolmena päivänä tuhatpäinen yleisö. (tietysti myös kymmenien muiden)
Olen lanseerannut uuden termin sosiaaliseen mediaan: Tweetmobbing.
Matkan aikana pääsin media-alan ammattilaisten laatimalle listalle, jossa on 72 digialan vaikuttajaa. Ainoana lappilaisena ja yhtenä hyvin harvoista ei-helsinkiläisistä.
Minulla on nyt viimeisin tieto siitä missä mennään. Ja tiedän täsmälleen miten sinne päästään. Sosiaalisen median ammattilaisen raskas ja antoisa työmatka alkaa olla ohi.
18.11.09
Yleisö twiittasi puhuja kumoon -sosiaalinen media voi olla myös ongelmallinen
Web 2.0 Expo on nyt sitten virallisesti räjähtänyt käyntiin. Eilen maanantaina oli varaslähtö Ignite-tapahtuman muodossa. Ignite antaa puhujalle viisi minuuttia ja vapaat kädet. Sekä 20 slideä. Enemmän tapahtumien luonteesta täällä: http://ignite.oreilly.com/ Aiheesta muualla: Puhujan selitys hänen omassa blogissaan danahin esitys expossa youtubessa Lisäys 28.11. danah goes back on tweetmobbing-incident: and the cartoonists take on the subject: #tweetmobbingEero Leppänen. Rautasilta http://twitter.com/rautasilta
Puheet olivat todella hyviä, iskeviä, vauhdikkaita. Myös keskenään hyvin erilaisia.
Yksi puhui “litteän” grafiikan puolesta, kaikenlaisia muodikkaita kolmiulotteisuuksia vastaan. Ja voitti ainakin minut puolelleen!
Esitykset olivat myös hauskoja, vaikka olivatkin tarkkaan mietittyjä. Suomessakin presentaatioiden annetaan usein rönsyillä suuntaan ja toiseen ja annetuista aikarajoituksistä ei pidetä huolta. Myöhempien puhujien epäonneksi.
Itse Expon ensimmäisissä puheenvuoroissa tapahtui jotain, josta puhutaan vielä pitkään. Puhujien takana oli valtava valkokangas, johon heijastettiin paikalla olijoiden Twitter-viestejä. Myös minun.
Vauhdikkaiden ja iskevien puheenvuorojen jälkeen viimeisenä puhujana oli nainen, joka puhui hyvin nopeasti, monotonisesti ja akateemisesti suoraan paperista.
Yhtäkkiä valkokankaalle hänen taaksensa alkoi ilmestyä kommentteja hänen ulosannistaan. Yli tuhatpäinen yleisö alkoikin vaikeaselkoisen esityksen sijaan seuraamaan viestivirtaa ja osallistumaan siihen naurahtelemalla ja lähettämällä lisää viestejä. Osa niistä oli hyvinkin ilkeitä.
Puhuja ei viestejä nähnyt. Mutta varmasti vaistosi jotain olevan vialla.
Lopulta tilanne tuntui jo julmalta. Koko viestivirta vedettiin hetkeksi pois kokonaan. Liian myöhään: ilmiö oli jo syntynyt.
Puhuja on jo pyytänyt anteeksi esiintymistään: blogissaan ja twitter-kanavallaan. Se ei ehkä kuitenkaan ole hän, kenen pitää pyytää anteeksi. Hänen pitää mennä esiintymiskurssille.
On syntynyt uusi nöyryyttämisen muoto: tweetmobbing. Se sopii hyvin vuoden englanninkielisen uudissanan rinnalle. Sehän on unfriending.
Uudesta Englannista takaisin urbaaniin sykkeeseen
Kirjoitan tätä bussissa matkalla takaisin Uudesta Englannista. Kahden tunnin päästä on idyllinen ja pittoreski Uusi Englanti vaihtunut taas rajuun urbaaniin sykkeeseen.
Tällä hetkellä matkaamme varjostaa hiukan Finnairin lakko. Kotiin olisi päästävä ajallaan, sillä ensi viikko on täyteen buukattu ja yrittäjä ei niin vain voi jättää sovittuja keikkoja tekemättä vaikka asiakkaalla riittäisikin joustavuutta.
Tässä bussissa on ilmainen wifi-yhteys, joten aika sujuu mukavasti, vaikkei moottoriteillä olekaan paljo nähtävää.
Southampton, jossa vietin eilisen oli kuin suoraan John Irvingin kirjoista. Kävimme myös naapurikaupungissa Northamptonissa Smiths-collegen kampuksella. Smiths on vanha ja arvostettu eksklusiivinen oppinahjo jossa on vain 2500 opiskelijaa. Erikoisuutena mainittakoon, että he ovat kaikki tyttöjä. Kaunis kampus oli merkillinen näky kun kaikki paikat oli täynnä nuoria naisia eikä miehiä näkynyt missään! Yliopiston nettisivut: http://www.smith.edu/
Vietin aikaa vaihto-oppilasperheeni kanssa 30 vuoden takaa. Cathy on Northamptonin episkopaalisen seurakunnan pastori ja Bill on sosiaalityöskentelijä. He ovat vain 12 vuotta minua vanhempia, joten tilanne enemmänkin vanhojen ystävien tapaaminen kuin “varaäidin ja -iskän” jälleennäkeminen. Todella hieno ja lämminhenkinen tapaaminen, jota muistelen vielä pitkään.
Facebook on tuonut yhteydenpitoomme aivan uutta vauhtia kaikkien näiden vuosien jälkeen ja tiesimme toisiemme elämästä paljon, vaikka näemmekin todella harvoin: 30 vuoden aikana tämä oli neljäs kerta.
Illalla on varaslähtö matkamme viralliseen osuuteen. Ignite-tapahtumassa kaikkilla puhujilla on vain viisi minuuttia aikaa kertoa sanomansa. Tällaisia tapahtumia lisää myös Suomeen: http://www.eventbrite.com/event/478884356
Terveisiä siis täältä bussista kohta saavumme Bronxin ja Harlemin kautta Transit Athority-bussiasemalle joka on parinkymmenen metrin päässä hotellistamme!
Muistakaa, että kommentit ovat tervetulleita!
Eero Leppänen
Rautasilta. New York, New York.
Uusi dramaattinen käänne New Yorkissa!
Matka Yhdysvaltoihin sai uuden, dramaattisen käänteen! Se ei ole Finnairin lakko, vaikka se taitaakin muuttaa paluusuunnitelmiamme. Nimittäin vaihto-oppilasperheeni äiti Cathy huomasi Facebook-päivityksestäni, että olen mantereella. Niinpä lähden sunnuntaina Massachusetsiin, kolmen tunnin bussimatkan päähän tapaamaan vaihto-oppilasperhettäni 30 vuoden takaa. Olen toki heitä tavannut tässä välillä muutaman kerran ja Cathy on vieraillut perheeni luona Rovaniemellä. Suhteemme on aina ollut lämmin, mutta tietysti aika hankala ylläpidettävä. Facebook muutti tämän. Tiedämme toistemme tekemisistä ja voimme viestiä arkisistakin asioista. Ja nyt voimme viettää ensi tapaamisemme 30-vuotisjuhlapäivää! Matkustin Michiganiin vaihto-oppilaaksi 16-vuotiaana vuonna 1979. Olin siellä vuoden ja Jimmy Carter oli presidentti. Dollari oli silloinkin halpa.Donna Summer oli hot. Olen innoissani. Cathy ja Bill ovat innoissaan. Myös te, tämän blogin lukijat voitte olla innoissanne jos haluatte. Lisää informaatiota on tulossa! Tämä päivä on kulunut Manhattanin ihmeitä tutkien. Voitte nähdä miten Rautasilta kohtasi Brooklynin sillan täältä. Ilma oli sateinen ja harmaa, mutta innosti valokuvaamaan! Eilisestä tulostamme Manhattanillle on myös olemassa video: TÄSSÄ. Pysy mukana! Tulossa: "30-vuoden long distant friendship: vaihto-oppilasvuodella on merkitystä yhä" Lisää kuvia ja videoita! WEB 2.0 Expo!!! Miten päästään kotiin Finnairin lakon aikaan?? Kuka Bob Dylan? Eero Leppänen Rautasilta
15.11.09
Matkalla: Kongressipalveluista ja viraalimarkkinoinnista
En ole näissä paikoissa ole koskaan ennen käynyt. VIP-lounget eivät ole minun juttuni. Mutta olen täällä nyt sosiaalista mediaa hyväksi käyttäneen mainoskampanjan ansiosta. Area mainosti yritysmatkapalvelujaan syksyllä aivan herkullisella mainoskampanjalla, jota ihmiset levittivät toisilleen innoissaan ja vapaaehtoisesti. Kampanjassa pystyi lähettämään tv-koomikko Krissen kylään kenen tahansa kotisivulle kertomaan Arean palvelusta. Kampanja oli aidosti hauska ja erittäin onnistunut, uskon. Kun lupauduin keskustelemaan henkilökohtaisesti hetken Arean edustajan kanssa, sain palkkioksi lipun tänne VIP-loungeen! Voit käydä katsomassa kampanjaa TÄMÄN LINKIN TAKAA. Pahaksi onneksi matkakumppanini Jyri ei ehtinyt saada lippua tänne, joten hän viettää aikaansa maitolasia-liukuovien väärällä puolella. Matkaamme New Yorkiin tukee ACE-hanke. Se on vuoden vaihteessa päättyvä projekti, joka on esimerkiksi järjestänyt vuosittaisen Wonders of Film-seminaarin. Projekti tukee elokuva- viihde ja internet-yrityksiä kansainvälistymispyrkimyksissä ja verkostoitumisessa. Yrittäjiä on sen tuella käynyt mm. Cannesin ja Berliinin elokuvajuhlilla. Me menemme WEB 2.0 Expoon. Tämän tapahtuman järjestäjät ovat verkostoitumisen ammattilaisia ja se näkyy. Huikean ohjelman lomaan on sijoiteltu hienoja mahdollisuuksia tavata alan ihmisiä. Kaikki tämä alkaa jo tapahtuman Web-sivuilla. Rekistöitymisen jälkeen avautuu tapahtuman oma sosiaalisen median palvelu, jossa voi esimerkiksi selata muiden osallistuvien tietoja, chattäillä ja sopia tapaamisia jo etukäteen! Tällainen palvelu sopisi varmaan myös kongressikaupunkina profiloituvalle Rovaniemelle! Eikä pelkästään kongresseille vaamn myös kulttuuritapahtumille, joita Lapissa kyllä löytyy. Tällaisia räätälöityjä palveluja voidaan rakentaa tarpeen mukaan: kannattaa tulla kysymään vaikka meiltä! Mutta nyt tarjoillaan lounassalaattia. Krisseä ei näy, mutta täytyy myöntää, että olen täällä ainoa asiakas. Lento lähtee 14.10. Tule Rautasillan faniksi Facebookissa! Eero Leppänen Rautasilta info@rautasilta.com
Matka New Yorkiin on alkanut. Kirjoitan tätä Helsinki-Vantaan lentoaseman VIP-loungessa maistellen erinomaista argentiinalaista punaviiniä ja odottaen lounassalaatin tarjoilua. Ilmaiseksi tietenkin.
13.11.09
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
