Kaksi vuotta sitten tänä päivänä Rautasilta merkittiin kaupparekisteriin. Kevättalven olin jo suunnitellut asioita, hakenut virkavapaata ja työstänyt liiketoiminbtasuunnitelmaa. Jota muuten en ole edes lukenut sen jälkeen kertaakaan.
Kuvittelin tekeväni aikalailla vapaan toimittajan hommia. Aika nopeasti huomasin, että friikkujen kusetus lehtitaloissa on täysin hyväksyttyä toimintaa. Esimerkiksi Kalevassa lyötiin heti eteen sopimus, jonka sisältö on samanlainen kun nyt kohuttu Sanomien friikkukyykytys.
Mitään matkakuluja tai korotettuja taksoja ei maksettu edes tilatuista jutuista, jotka vaativat matkustamista "Etkös saa ne verotuksessa vähennettyä?"
Nyt olen päässyt eroon niistä hommista. Tietysti myös oma vikani on, etten paaluttanut statustani niin uskottavaksi, että olisin pystynyt laskuttamaan käypiä summia.
Olen myös saavuttanut itselleni asettamiani tavoitteita, joista osa on ihan konkreettisia.
Viikon päästä yksi unelma toteutuu kun muutan uusiin toimitiloihin seitsemän muun yrityksen kanssa. Mikroyritykset muodostavat siellä yhteisön, joka pystyy ottamaan vastaan myös isompia keissejä. Jo nyt yhteistyö on poikimassa tuotteen tai jopa tuotteita yhden naapuriyrityksen kanssa.
En kyllä pääse muuttamaan heti kuun alussa. Olen nimittäin työmatkalla Belgiassa viikon. Sitten olen viikon kotona ja lähden lomalle Thaimaahan.
Lomia olen pitänyt yrittäjänä ollessani ihan kiitettävästi. Aika monet eivät kai pidä, mutta minulle ja perheelleni ne ovat tärkeitä.
Heinäkuussa pääsen viimein laittamaan uutta toimistoa kuntoon ja kehittelemään tuotetta. Ainuttakaan tilausta heinäkuulle ei ole, joten se hiukan hirvittää, mutta vain hiukan.
Päätin helmikuussa erikoistua sosiaalisen median yrittäjäksi. Tämä ei vielä laskutuksessa juurikaan näy, mutta merkkejä on, että tämä tulee muuttumaan. Pikkuhiljaa.
Milloin voi sanoa, onnistuneensa yrittäjänä? Kaksi vuotta on ainakin hyvä alku.
