25.1.07

Ponnistus


valokuvatorstai. ponnistus.

10 on kommentoinut:

allyalias kirjoitti...

Vau! Tota kun uskaltaisi itsekin kokeilla...

Juha Ylitalo kirjoitti...

Yleensä ponnistus suuntautuu fyysisesti tai henkisesti ylöspäin. Tässä on kuitenkin tultu lujaa alaspäin. :)
Itse olen sen verran ylivarovainen luonne, että minulta ei rohkeus riitä tähän vaikka kaikenlaista muuta saattaisinkin kokeilla.

helanes kirjoitti...

Henkistä todella vaatii. Ei kai niinkään fyysistä.

Sari kirjoitti...

Tämä olisi minullekin suurempi henkinen kuin fyysinen ponnistus....hieno kuva, kääntää ajatuksen!

Anonyymi kirjoitti...

Terve Eero! Mitäs puuhailet nykyään? Oletko vielä sairaslomalla, opetatko vai mitä? Kun et ole kirjoittanut juurikaan mitään opiskelijoittesi uusista lähetyksistä blogiisi yms. ? Terveiset vaan täältä tuulisesta Torniosta, missä tietoa(lue:kaljaa) kaadetaan päänuppiin!

T. Tanttu ja Matti

Hansu kirjoitti...

On kyllä melkoinen ponnistus hypätä/laskeutua sieltä tornista alas...

Salka kirjoitti...

Tuo on ponnistus johon minä en pystyisi! En ole varma ihailenko vai olenko vain ihmeissäni niistä ihmisistä jotka tälläisen ponnistuksen vapaaehtoisesti itsellensä hankkivat...

Tarjuska kirjoitti...

Tuo on sellainen ponnistus, jonka jätän kyllä suosiollisesti väliin. Kenen kantti kestää tuon ponnistelun?

Tuuli kirjoitti...

Pelottava ponnistus. Ei, en uskaltaisi.

Antti kirjoitti...

tällainen ponnistus oli kyllä rahan arvoinen.

Muistan lopun ikääni tunteen kun takaata tuli lupa hypätä.

"Mene vain kun siltä tuntuu"
Alla näkyi pieni häränsilmä johon tuli tähdätä.

Hetki päätöksestä päästä irti kaiteista, kun painovoima voiti tasapainon ja tipuin vapaapudotusta sen muutaman hetken oli kuin huumetta.

Hypyn seurauksena kummastakin silmästä katkesi verisuoni ja olin rajun näköinen tapaus seuraavina päivinä. Silmiä särki myös mahdottomasti lopun iltaa.