Yleensä ponnistus suuntautuu fyysisesti tai henkisesti ylöspäin. Tässä on kuitenkin tultu lujaa alaspäin. :) Itse olen sen verran ylivarovainen luonne, että minulta ei rohkeus riitä tähän vaikka kaikenlaista muuta saattaisinkin kokeilla.
Terve Eero! Mitäs puuhailet nykyään? Oletko vielä sairaslomalla, opetatko vai mitä? Kun et ole kirjoittanut juurikaan mitään opiskelijoittesi uusista lähetyksistä blogiisi yms. ? Terveiset vaan täältä tuulisesta Torniosta, missä tietoa(lue:kaljaa) kaadetaan päänuppiin!
Tuo on ponnistus johon minä en pystyisi! En ole varma ihailenko vai olenko vain ihmeissäni niistä ihmisistä jotka tälläisen ponnistuksen vapaaehtoisesti itsellensä hankkivat...
Muistan lopun ikääni tunteen kun takaata tuli lupa hypätä.
"Mene vain kun siltä tuntuu" Alla näkyi pieni häränsilmä johon tuli tähdätä.
Hetki päätöksestä päästä irti kaiteista, kun painovoima voiti tasapainon ja tipuin vapaapudotusta sen muutaman hetken oli kuin huumetta.
Hypyn seurauksena kummastakin silmästä katkesi verisuoni ja olin rajun näköinen tapaus seuraavina päivinä. Silmiä särki myös mahdottomasti lopun iltaa.
10 on kommentoinut:
Vau! Tota kun uskaltaisi itsekin kokeilla...
Yleensä ponnistus suuntautuu fyysisesti tai henkisesti ylöspäin. Tässä on kuitenkin tultu lujaa alaspäin. :)
Itse olen sen verran ylivarovainen luonne, että minulta ei rohkeus riitä tähän vaikka kaikenlaista muuta saattaisinkin kokeilla.
Henkistä todella vaatii. Ei kai niinkään fyysistä.
Tämä olisi minullekin suurempi henkinen kuin fyysinen ponnistus....hieno kuva, kääntää ajatuksen!
Terve Eero! Mitäs puuhailet nykyään? Oletko vielä sairaslomalla, opetatko vai mitä? Kun et ole kirjoittanut juurikaan mitään opiskelijoittesi uusista lähetyksistä blogiisi yms. ? Terveiset vaan täältä tuulisesta Torniosta, missä tietoa(lue:kaljaa) kaadetaan päänuppiin!
T. Tanttu ja Matti
On kyllä melkoinen ponnistus hypätä/laskeutua sieltä tornista alas...
Tuo on ponnistus johon minä en pystyisi! En ole varma ihailenko vai olenko vain ihmeissäni niistä ihmisistä jotka tälläisen ponnistuksen vapaaehtoisesti itsellensä hankkivat...
Tuo on sellainen ponnistus, jonka jätän kyllä suosiollisesti väliin. Kenen kantti kestää tuon ponnistelun?
Pelottava ponnistus. Ei, en uskaltaisi.
tällainen ponnistus oli kyllä rahan arvoinen.
Muistan lopun ikääni tunteen kun takaata tuli lupa hypätä.
"Mene vain kun siltä tuntuu"
Alla näkyi pieni häränsilmä johon tuli tähdätä.
Hetki päätöksestä päästä irti kaiteista, kun painovoima voiti tasapainon ja tipuin vapaapudotusta sen muutaman hetken oli kuin huumetta.
Hypyn seurauksena kummastakin silmästä katkesi verisuoni ja olin rajun näköinen tapaus seuraavina päivinä. Silmiä särki myös mahdottomasti lopun iltaa.
Lähetä kommentti