3.11.09
25.10.09
Lapin Kansassa julkaistut blogitekstit osa 1.
Viisi kysymystä sosiaalisen median markkinoinnin etenemisestä Lapissa 1. Muutama viikko sitten sunnuntaihesarin välistä tipahti paksu ja kapea esite: 239 vinkkiä Ylläksen talveen. Sisäsivuilla oli tosiaankin ainakin tuon verran vinkkejä ja saman verran pieniä kuvia 80:llä sivulla. Kuvat muistuttivat enemmän tai vähemmän toisiaan. Tarvitaanko tällaisia joukkojakelussa olevia liiskattuja puita vuonna 2009? Kuka teistä lukee niitä? Facebookin käyttäjät voivat luoda palveluun oman profiilin lisäksi kahdenlaisia sivuja: ns. yrityssivuja ja ryhmiä. Varsinkin yhmiä perustetaan nykyään hyvin nopeasti eräänlaisiksi "yhden asian liikkeiksi". Tällainen ilmiö on esimerkiksi Hartwalllin/Lapinkullan/Heinekenin Tornion-toimia vastaan perustetut ryhmät.
Voisiko samalla satsauksella kokeilla jotain muuta?
2.Twitter on periaatteessa tekstiviestin pituinen sanoma muutettuna julkiseksi. Olen löytänyt lappilaisia firmoja tai organisaatioita twitteristä alle kymmenen. Minkä takia helpoin mahdollinen tapa julkaista tietoa on niin vähäisessä käytössä? Missä ovat kirjastot, opistot,ravintolat, kampaajat? Twitterillä on tuhansia käyttötapoja ja sen tehoa on todella helppo mitata.
3.Alkuviikosta Meri-Lapista tuli uutinen, että yksikään matkailuyritys sieltä päin ei ole Facebookissa. Pohjoisemmaksi tullessa tilanne on hieman toinen, mutta suuri ero ei ole. Facebookiinkaan ei toki kannata rynnätä, jos ei ole selvää mitä siellä haluaa tehdä, tai ei ole resursseja tehdä sitä, mutta apua ja koulutustakin on saatavilla. Ja paras koulutus on seurata netistä maailman parhaita käytäntöjä. Onko kenelläkään enää varaa olla tekemättä sitä?
4.Oletko tullut ajatelleeksi, yrittäjä että jos teet innovaation, jota et esittele tehokkaasti sosiaalisessa mediassa, jonkun toisen on helppo lanseerata se omanaan jossain muualla? Mahdotontahan se ei tietysti ole muutenkaan, mutta paljon vaikeampaa.Sosiaalinen media on tehokas tapa ottaa innovaatio omakseen.
5.Sosiaalinen media ei ole perinteinen markkinointiväline. Markkinoinni onnistumisen mittaritkaan eivät ole enää samat. Yritysten ja organisaatioiden on mietittävä miten osallistaa asiakkaansa. Ostotapahtuma on ainoana osallistamisen muotona riittämätön. Miten sinun organisaatiosi osallistaa?
Tarvitsevatko lappilaisyritykset sosiaalisen median kriisisuunnitelman?
Ryhmiin on helppo liittyä ja julkisuudessa esillä olevat tunteita herättävät aiheet herättävät halun myös osallistua jotenkin asiaan. Helpoimman ratkaisun tie voi olla juuri Facebook-ryhmään liittyminen. Se kun ei vaadi muuta kuin yhden hiiren klikkauksen.
Onko sitten näihin ryhmiin liittymisessä mitään järkeä? Niiden perustaminen on nykyään kilpajuoksua, koska se, joka ensimmäisenä ryhmän ehtii perustamaan saa luultavasti ryhmäänsä eniten jäseniä ja siten hetken kestävää "facebook-kuuluisuutta". Useimmiten nämä ryhmät kuivahtavat kokoon kuin lager-oluenvaahto heti kun asia putoaa otsikoista.
Pahimmassa tapauksessa ryhmät voivat myös viedä huomiota itse asiasta ja julkinen keskustelu velloo lillukanvarsissa.
Ryhmillä voi silti olla vaikutusta. Tuskin tässä olutasiassa, sillä suomalaiset lagerit maistuvat aika lailla samalta ja kuluttaja ostanee aina sen halvimman satsin.
Mutta ajatelkaapa esimerkiksi pahinta mahdollista tapausta jollekin lappilaiselle matkailuyrittäjälle. Yrittäjä tekee jonkin virheen, jota ei osaa tai huomaa hoitaa kuntoon heti. Virheestä kärsinyt matkaaja palaa kotimaahansa ja perustaa ryhmän esimerkiksi Facebookiin. Ryhmässä mustamaalataan yrittäjää, ja siihen liitetään Youtube-video, jossa moka on tallennettuna. Video monistuu netissä viruksen lailla.
Maine on menetetty nopeasti jos siihen ei osata reagoida oikein ja nopeasti eikä yrittäjä tunne sosiaalisen median logiikkaa koska ei ole siellä itse läsnä. Vahinko voi olla kohtalokas. Kuinka monella lappilaisella yrittäjällä on sosiaalisen median kriisisuunnitelma? Kuinka moni lappilainen yrittäjä on sosiaalisessa mediassa?
Kuluttajat ja asiakkaat nimittäin ovat.
Tämä kirjoitus on ensimmäinen sarjassa jossa käsitellään sosiaalisen median asioita lappilaisesta näkökulmasta.
17.10.09
Mitä sosiaalisessa mediassa voi tehdä?
Tämä artikkeli on ilmestynyt Lapin Kansassa 15.10. Kirjoitus on julkaistu myös Mopaalikanavalla. ![]() Noin 300 miljoonaa Facebook-käyttäjää ei voi olla väärässä, vai voiko? Sosiaalisessa mediassa voidaan tehdä paljon muutakin kuin kertoa mitä söin aamupalaksi. Ja niin siellä tehdäänkin. Sosiaalinen media on ainakin käsitteen tasolla lyönyt itsensä läpi tänä syksynä. Lapin matkailuparlamentin miltei kaikissa puheenvuoroissa sivuttiin sitä ja jopa raskas teollisuus Kemi-Tornion alueella on viritellyt omaa "yritysten Facebookia". Sosiaalisen median kasvot tuntuvat paljolti kiteytyvän juuri Facebookiin, sähköiseen ystäväkirjaan, josta on kasvanut 300 miljoonan käyttäjän julkaisualusta ja yritysten markkinointiväline. Facebookin vahvuus yksilöille on verkottumisen helppoudessa. Mitä yritykset sieltä sitten hakevat? Yritykset pyrkivät keskusteluyhteyteen asiakkaidensa kanssa. Koska sosiaalisessa mediassa, eli blogeissa ja yhteisöissä joka tapauksessa keskustellaan brändeistä, yritykset pyrkivät tuomaan tätä keskustelua oman logonsa alle. Tässä yrityksillä onkin opiskeltavaa kun oman tuotteen ominaisuuksien kehuminen ei enää riitäkään ja markkinointi on muuttunut kommunikoinniksi. Yritysten on sosiaalisessa mediassa päästettävä irti brändinsä hallinnasta ainakin hiukan. Asiakas on nyt oikeasti kuningas. Lapissa ei ryntäystä Ainakaan Lapissa ei suurta ryntäystä sosiaaliseen mediaan yritystasolla ole vielä tapahtunut. Tämä varmaankaan ei enää johdu kiinnostuksen puutteesta vaan siitä, että ostettavia "sosiaalisen median tuotteita" ei ole olemassa. Mainostoimistot, joiden kanssa yritykset ovat tottuneet työskentelemään, eivät ole ottaneet sosiaalista mediaa myyntituotteekseen samasta syystä. Odotettavissa onkin, että mainostoimistojen rinnalle on tulossa lisää tämän jutun kirjoittajien yritysten kaltaisia digitaalisia viestintätoimistoja, joissa tarjotaan nimenomaan sosiaalisen median palveluita. Sosiaalisen median alustat ovat ilmaisia. Facebookin yrityssivun perustaminen on ilmaista eivätkä blogialustatkaan maksa mitään. Suin päin yhteisöihin marssi voi kuitenkin päätyä yritysten kannalta nolosti, jos strategiaa ei ole mietitty etukäteen. Läsnäolo asiakkaiden joukossa voi olla ahdistavaa myös virtuaalisesti, jos ei ole kokemusta tai tietoa siitä miten sosiaalinen media toimii, minkälaista siellä on olla ja miltä se tuntuu. Miltä yritys tuntuu? Mitä yritys sitten voi saada sosiaalisissa medioissa? Perinteistä yhdensuuntaista markkinointiahan se ei ole. Ehkä tärkein, mitä siellä voi saada on tietoa asiakkaista. Millaiset ihmiset ovat kiinnostuneet yrityksen palveluista? Miten he kokevat yrityksen tarjoamat tuotteet? Minkälaisia tukipalveluita tuotteet tarvitsevat ja missä ovat käyttökokemusten pullonkaulat? Miltä yrityksen brändi kuluttajasta tuntuu? Tällaisiin tavoitteisiin ei päästä perinteisen markkinointiviestinnän keinoilla ja siksi yrityksen pitääkin toimia sosiaalisessa mediassa "ihmisen tavoin". Kuulostaa yksinkertaiselta, eikö totta? Osatakseen toimia sosiaalisessa mediassa yrityksellä pitää olla resursseja mennä yhteisöihin, kokeilla miten siellä toimitaan ja miten siellä saa vastakaikua. Sosiaalisen median termi sosiaalinen kun tarkoittaa sitä, että siellä saa vain niin paljon kuin antaa. Niin kuin elämässä yleensäkin. Tehokas työväline Mediahypeä aiheuttavat Facebookit ja Twitterit ovat usein peittäneet alleen sen, että sosiaalinen media on työväline organisaatioille tai verkostoille myös sisäisessä käytössä. Vuosikymmen sitten organisaatioissa puuhasteltiin hankalasti ylläpidettäviä intranettejä, jotka sitten usein kuihtuivat kokoon ylläpidon byrokraattisuuden ja hankaluuden takia. Intranetit ovat nyt tulossa takaisin sosiaalisin maustein. Erilaisten työryhmien, uusien työntekijöiden tutoroinnin ja henkilöstön osaamisen ja ideoiden kerääjänä ja organisoijana sosiaalisen median välineet ovat tehostaneet jo monen organisaation toimintaa. Sisäinen tiedotuskin hoituu kevyesti kun työntekijät voivat tuottaa omaa sisältöään helposti. Hiljainen tieto ja sisäinen viestintä sosiaalisen median introissa saa aivan uuden ulottuvuuden, kun kaikilla on aina käytössä tuoreimmat dokumentit ja asianosaisilla on mahdollisuus päivittää ja täydentää niitä. Henkilökohtaisia kontakteja ja kokouksia tämä ei tietystikään korvaa, mutta tehostaa niitä huomattavasti, koska kaikki ovat aina ajan tasalla ja ryhmätöitä voidaan viedä eteenpäin myös kokousten välillä yhteisesti työstettävissä wiki-sovelluksissa, joissa dokumenttia voi käsitellä useampi työntekijä. Esimerkiksi Rovaniemellä vuoden alussa aloittavan luovien alojen yrityshautomon koko nettikonsepti on rakennettu sosiaalisen median markkinointi-, verkostoitumis-, ja yhteistyöskentelyvälineiden varaan. Siinä fyysisesti mahdollisesti eri paikoissa työskentelevät yritykset, pitävät kiinteää yhteyttä toisiinsa ja sidosryhmiinsä sosiaalisen median välinein. Kuntapäättäjien herättävä Lopuksi voisi esittää kuntapäättäjille kehotuksen herätä uuteen aikaan. Esimerkiksi Rovaniemellä on alkamassa suuria projekteja, joissa kaupunkilaisia ja asiantuntijoita pitää ja kannattaa kuulla. Perinteisten välineiden rinnalle voisi ottaa myös uudet. Miltäpä esimerkiksi kuulostaisi Lampelan kaupunginosasuunnittelun Facebook-ryhmä? Kuka alkaa faniksi? Eero Leppänen/Rautasilta |
13.10.09
There's something happenin here, what it is aint exactly clear
Kun aloitin yrittäjänä reilut kaksi vuotta sitten suuri motivaattorini oli sosiaalinen media. Koko tarinahan löytyy täältä: Muutos Yritin silloin myydä sosiaalisen median ajatuksiani (todellakin, valmiita konsepteja ne eivät olleet) sinne sun tänne, juurikaan onnistumatta.
19.9.09
Tekijä Rautasillan uuden ilmeen takana: graafikko Elina Rauhala
Aiheet: rautasilta-asiaa
16.9.09
Esitys seminaariin
Tämähän ei tietysti toimi opetusmateriaalina ilman minun puhettani, mutta on ihan hauskan näköinen esitys. Voit navigoida" keihäänkärjillä eteen ja taakse ja myös hypätä videon yli (video alkaa automaattisesti).
Esitän tämän keskiviikkona 11.00 Viirinkangas 1:ssä. Brändistä kaveri-seminaarissa.
8.9.09
Rautasillasta kaveri
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Toivomme, että välität tietoa eteenpäin asiasta ja aamiaisseminaarista kiinnostuneille.
Ilmoittautumiset aamiaisseminaariin 11.9.2009 mennessä: Mirva Tapaninen mirva.tapaninen@ramk.fi puh. 020 798 5766
Ilmoittautumiset aamiaisseminaariin 11.9.2009 mennessä: Mirva Tapaninen mirva.tapaninen@ramk.fi puh. 020 798 5766






